Homoseksuaaliseen salaista seksi seuraa yle tv1 aamu tv

Tetonas gratis haciendo pajas a joven gratis videos de travestis videos de tios follando mujeres fallando lesbianas negras gordas follando videos porno español petardash porni español hd bondage video anal porn videos maduras xxx orgias lesbianas putas en español porno tias buenas desnudas follando mujeres follando con follada coños tia buena follando xxx ver vídeos porno xxx españolas follando videos videos porno casting sexo peludas chicos follando tetas grandes pollas x-art video porno mujer eyaculando videos xxx gratis videos lesbianas porno sado ancianas gordas videos de fiesta porno espanol gratis abuela maduras kamasutra porno esperanza gomez como follan tetas muy zorrras madura videos gratis amater follando gratis sexo maduras maduritas.

con enanas coño morenas porno videos negras follando hd 1080 videos porno buen porno porno amater español sexo con travestis follando folladoras pornoxxx gangbang videos peliculas pornos gratis lesbianas pono duro xxx porno manga porno dibujos adriana deluxe xxx videos sexo videos abuelas interracial videos porno videos peliculas xxx videos porno videos de porno x videos bisexual cumloader porno gratis porno hecho en español parejas follando buscar porno x gratis videos de intercambio parejas peliculas porno mayores follando vídeos gratis actrices del mundo videos porno homosexual peliculas porno masturbacion maduras.

con lesbianas tetonas video porno en grupo rubias fontanero follando porno gratis puta xxx follando gratis sasha grey videos porno putas porno gratis pollas grandes videos porno español gratuito amateur sexo masajes madura española trans runias 19 pelirrojas porno follando pollones castingcouch-x moms xxx amas de coño maduras vestidas y chicos masturbandose videos pornno porno españoles panties porn tubias 19 squirt video gratis trios porno gratis dogfart porno gratis porno africanas porno xxx gorditas video xxx hd maduras 18 cunnilingus porn videos gratis travestis videos porno x sexo gratis negras anal videos porno masturbacion porno gartis videos porno sensuales viejas calientes culos grandes corridas femeninas sex porn videos porno mujeres maduras x-art negras desnudas paja con videos de tetonas peludas hentai porno gratis garganta profunda porno de madura porno duro peli porno hentay gordasfollando porno intercambios dibujos porno anal duro mamas cachondas videos gratis vidios de casa cachonda pajas gratis en español gratis videos sexo anal extremo porno masturbacion femenina follando videos porno española follando culonas negras tetonas follando al fontanero videos x españoles coños x gratuitos orgias mature porn porno para parejas sextube porno hentai video xxx madres mamada pornosex coño maduras mangas hentai 3d putas chupadas de chicas es.

con travestis con polla por no petardas tube pillados haciendo pajas transexuales xxx porno gratis videos porno intercambios de casa videos porno gratis duro videos tias buenas maduras porns porno gratis lisa ann hd teen porn tub tube videos porno amater follando porno tube videos porno descargar videos de casa tias en tetas grande vaya culos follando porno bisex porno porno gonzo porno porno porno gratis chicas espiadas secretarias calientes negra tetona follando xxx lesbianas porno videos pornod putas enfermeras porno orgias forzada xxx chicos guapos follando videos videos porno intercambio de gorditas hombres negros melani rios zorras lesbianas pelis sexo hardcore hentay alexi texas videos eroticos mujeres playas nudistas famosa follando porno gratis españolas video maduras squirt video gratis porno madre hentai3d video porno gratis tetonas x-art videos porbo gratis xxx follamdo porno manga videos free pono gratis videos de porno en grupo maduritas.

.

: Homoseksuaaliseen salaista seksi seuraa yle tv1 aamu tv

Seksitreffit etsi sex pojat gay Ihminen voi olla vahva, vaikka hän tunnistaa ja tunnustaa myös heikkouksiaan. Tunnelma on lempeä, sora narskuu kun autot kaartavat kohti etelää ja mummo vilkuttaa ikkunasta. Itsestä kertominen, toiseen tutustuminen ja yhteisistä tulevaisuudenhaaveista unelmoiminen hitsaavat pareja yhteen. Hyväksyn käyttöehdot Hyväksyn myöhemmin. Marjan kuulumiset voitte lukea kirjeestä, jonka hän vastikään kirjoitti. Kun työhullu ihminen sai neurologisen diagnoosin, hän ulvoi yön kotinsa lattialla. Kohtaus-sivustolla kerrotaan, mitä tarjotulle synopsikselle tapahtuu.
KUUMAA HOMOSEKSUAALISEEN SEKSIÄ ILMAINEN LIVEKAMERA 915
Homoseksuaaliseen salaista seksi seuraa yle tv1 aamu tv 672
Milleniaalit jälkeen syntyneet ovat jo nyt vahvasti työelämässä ja uusi z-sukupolvi -luvulla syntyneet rynnii parhaillaan työelämään. Mutta Suomi oli menossa kohti loputonta vaurautta, tai ainakin niin kuviteltiin. Venäjä on maa, joka ei jätä ketään kylmäksi. Hän halusi, että lasten elämä jatkuu tuttuja ratoja ja pahemmitta riidoitta erokriisin jälkeen. Siitä, miten asemoimme itsemme ja muut. Uskonnollisiin ja maanilmankatsomuksellisiin aiheisiin tuntuu kanavoituvan melkoinen määrä vihaa ja turhautuneisuutta.

SEKSISEURAA ILMAISEKSI HOTPOJAT TAMPERE GAY

Toki Suomessa on ollut tapana ihannoida kansanvallan prosesseista viisveisanneita ulkopoliittisia päättäjiä Paasikivestä Kekkoseen ja Rytiin. Saa sitten nähdä haluavatko poliitikot tai kansa puhua kuinka paljon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ensi kevään eduskuntavaaleissa. Epäilen, että kovin vähän. Kenenkäs tyttöjä sitä ollaan, kysyttiin ennen. Seuraavaksi ihminen lokeroitiin sen mukaan, mitä hän tekee työkseen.

Miten identiteetit määrittyvät tulevaisuudessa, kun ammatteja katoaa ja työtehtävät vaihtuvat tiheään, kysyy Reetta Räty kolumnissaan. Miten esittelet itsesi, jos sääntö kuuluu näin: Järjestimme hiljattain kavereideni kanssa illallisen, johon kutsuimme toisilleen vieraita ihmisiä erilaisista elämänpiireistä.

Illallisen aluksi on luontevaa, että samassa pöydässä istuvat esittäytyvät. Emme halunneet, että ihmiset ovat toisilleen johtajia, sosiaalityöntekijöitä, työttömiä, opiskelijoita, projektipäälliköitä, filosofeja tai tanssijoita, joten pyysimme, että esittelykierroksella puhuttaisiin jostain muusta kuin ammatista tai asemasta.

Helppoja tapoja kertoa itsestään: Mutta mitä tällaiset tiedot kertovat siitä, kuka olet? Pöytäseurueet kertoivat toisilleen esimerkiksi tällaisista asioista: Mikä sinulle on tärkeää? Mikä herättää sinussa toivoa? Mitä ajattelit, kun sait kutsun tähän tilaisuuteen, jonka ideasta et tiennyt mitään?

Jos tällaiseen keskusteluun uskaltaa heittäytyä, pääsee nopeasti lähelle toista ihmistä. Tämä tosin edellyttää rehellisyyttä. Älkääkä vain kuvitelko, etteivätkö suomalaiset osaisi heittäytyä.

Ihan varmasti osaavat, kunhan vain lopetetaan sen leikkiminen, että kaikki syvällinen on kiusallista, ja kaikki tärkeilevä tärkeää. Olen viime aikoina nähnyt monessa yhteydessä, että kun vuotiasta suomalaista katsoo silmiin ja kysyy, mikä sinulle on tärkeää, kannattaa kuunnella tarkasti ja varustautua siihen, että lopuksi aina vähän itkettää. Omassa illalliskokeilussa emme kieltäneet ihmisiä puhumasta töistään.

Monen ammatti tuli esille keskusteluissa. Kokeilua voisi tietenkin viedä pitemmälle. Voisi puhua illan ajan eettisistä kysymyksistä, suruista, peloista, häpeästä tai sote-uudistuksesta, ja pyrkiä arvaamaan vasta keskustelujen jälkeen, millaisten asioiden parissa muut tekevät työtä, missä asuvat, onko lapsia, tai rahaa… Tai sitten voisi lähteä kotiin, ja ajatella tavanneensa mielenkiintoisia ihmisiä, joilla on mielenkiintoisia ajatuksia, mitäpä väliä sillä, keitä he ovat LinkedIn-maailmassa, jossa ihminen on sitä, mitä projekteja on tehnyt ja minkä yrityksen perustanut.

Kysehän on oikeastaan ajatusleikistä. Siitä, miten asemoimme itsemme ja muut. Kenen sanoja pidämme relevantteina, kenen kanssa haluamme olla samanmielisiä, missä ennakkoluulomme näkyvät, mitä oletamme sillä perusteella, mihin yhteiskunnallisiin asemiin toiset ovat päätyneet tai olleet päätymättä. Minun on vaikea esitellä itseäni puhumatta työstäni. Identiteettini rakentuu hyvin pitkälle työn varaan.

Roolini suhteessa yhteiskuntaan ja oikeastaan kaikkeen, mitä ympärilläni tapahtuu, määrittyy sen kautta, että olen toimittaja.

Opintoni valtiotieteellisessä tiedekunnassa eivät valmistaneet mihinkään tiettyyn työhön, niinpä opiskelukavereissa on paljon niitä, joiden ammatti-identiteetti ei ole sidottu ammattiin. Tällaisessa seurassa on suht helppoa sopeutua tilanteeseen, jossa moni keksii työnsä itse ja liikkuu enemmän osaamisen kuin ammattinimikkeen mukaan.

Teen itsekin myös muita kuin toimittajan töitä, eikä se ole dramaattista. Kuten työelämätutkijat meitä opettavat, ammatti-identiteettien liudentuminen yleistyy: Myös ammatti-identiteetti täytyy rakentaa moneen kertaan tai pikemminkin näin: Kun ei ole kotiseutuidentiteettiä, ei luokkaidentiteettiä, eikä syvää suhdetta sukuun tai sen maihin, mitä sitten on?

Työyhteisö on monen kohdalla täyttänyt tarpeen, joka sukuyhteyden katkeamisesta on syntynyt. Ennen ihmisestä kertoi eniten se, kenen tyttöjä tai poikia hän sattui olemaan.

Nyt olemme sitä, mitä ystävämme tai kollegamme ovat. Tämä on myös yksi hyvinvointivaltion tavoitteista: Mutta onko viisasta määritellä itsensä tai muut vain työn kautta? Miten onnistuisi sitoutumaan työnantajaan vain saman verran kuin se sitoutuu sinuun? Ihmisissä näkee uusia asioita, kun ei kysy, mitä teet, vaan: Tuntemattomille puhuessa saattaa huomaamatta laajentaa omaakin lokeroaan.

Mikä minulle on tärkeää, tai tärkeintä? Onnistunko antamaan sille tarpeeksi aikaa? Autoista on tulossa seuraavien vuosikymmenten aikana samanlainen kulkuväline kuin hevoset ovat nykyään.

Se mitä auton häviäminen tarkalleen ottaen tarkoittaa, on vaikea ennakoida. Vertaus hevoseen on toki hieman ontuva. Todellisuudessa olemme samanlaisessa tilanteessa kuin New Yorkissa oltiin luvulla. Kaupunki oli keskittynyt Manhattan-niemen kärkeen, niillä paikkeilla, jossa on nyt Wall Streetiksi kutsuttu alue, jolla pankit ennen sijaitsivat.

Oli kova tarve laajentaa kaupunkia, mutta viranomaiset jarruttivat kehitystä. Syynä oli huoli hevosenlannasta. Jos niemen väkiluvun nimittäin annettaisiin kasvaa vielä huomattavasti, hukkuisi se hevosen kiinteisiin päästöihin. Samaan aikaan jossain marginaalissa oli meneillään teknologinen vallankumous. Polttomoottori oli liitetty vaunuihin, eli auto oli keksitty.

Autoja kutsuttiinkin pitkään hevosettomiksi vaunuiksi, jotka levisivät myöhemmin marginaalista lähes kaikkien käyttöön. Olemme nyt tässä samassa tilanteessa. Autojen määrä, niiden viemä tila ja niiden päästöt eivät enää mahdu maailmaan. Samaan aikaan jälleen marginaalissa kehitellään uusia keksintöjä.

Puhutaan sähköautoista, itseään ajavista autoista, liikkumisesta palveluna, puhutaan auton jakamispalveluista ja puhutaanpa edelleen jopa lentävistä autoista. Auton ehdoton valtti on sen joustavuus. Samalla välineellä voi kulkea yksi ihminen tai viisi ihmistä.

Tästä joustavuudesta syntyy hirveä määrä hukkakapasiteettia. Tuhannen kilon teräsmassa kuljettaakin keskimäärin 1. Autot muuttuvat kovaa vauhtia sähkökäyttöisiksi. Mikäli mineraalit riittävät akkuihin, on ihan turvallista odottaa autokannan olevan pääosin sähköinen seuraavassa kahden-kolmen kymmenen vuoden kuluessa.

Lisäksi autoihin tulee prosessointitehoa, antureita ja robotiikkaa. Ne voivat toimia ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta. Jo nyt autot ajavat rajattuja reittejä ja parkkeeraavat paremmin kuin ihmiset. Kohta ihmisten ei anneta ajaa autoja liikojen riskien takia. Ihminen on aina heikoin lenkki. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että edessämme on uudenlainen väline, joka voi tuottaa saman joustavan kyydin huomattavasti tehokkaammin. Voit esimerkiksi lähteä kauppaan yhtä ihmistä kuljettamaan suunnitellulla "autolla", joka voi pääväylällä liittyä osaksi isompaa "joukkoliikennevälinettä" ja palatessasi ostoksilta saat sopivan kyydin käyttöösi.

Auto on jo nyt epäkäytännöllinen. Autosta on pidettävä huolta, pestä, katsastaa, ostaa, parkkeerata ja vakuuttaa. Tämän lisäksi tulevaisuuden liikenneväline tulee tarjoamaan parempaa palvelua.

Ensinnäkin se vapauttaa ajamiseen käytetyn ajan esimerkiksi lasten kanssa leikkimiseen, työn tekoon tai rakasteluun. Tutkimusten mukaan suurin osa meistä kärsii ajamisesta, erityisen onnettomia olemme työmatkoilla. Ajamiseen menevään ajan kustannus on kansantaloudellisesti mittava. Lisäksi autot ovat kalliita. Niistä maksetaan vaikka niitä ei käytettäisi ja niiden käyttäminenkin maksaa. Siksi on aivan selvä, että liikenneväline, joka tarpeen mukaan kuskaa sinua, on tehokkaampi eli halvempi vaihtoehto.

Kenties se on jopa ilmainen kuten suuri osa nykyajan verkkopalveluista. Suuret autot merkitsevät niihin liittyvistä vitseistä huolimatta useille meistä korkeaa statusta. Voisiko tämä estää uuden teknologian leviämistä? Nyt tosin näyttää siltä, että uusien teknologioiden ja korkean statuksen suhde on voimakkaampi kuin ison auton ja korkean statuksen.

Tavalliselta autolta näyttävä Tesla on arvokkaampi kuin bensakäyttöinen loistoauto. Palataan vielä vuosisadan vaihteen New Yorkiin. Ilman laatu oli hirveä, asumistiheys suunnaton ja ihmisten väliset ristiriidat suuria.

Kaupungin eri toiminnot oli jaettu osiin ja levitelty ympäriinsä. Oli teollisuusalue, kulttuurikeskus, ostoskeskus, asuinalue ja niin edelleen. Nämä alueet erotti toisistaan teiden verkosto, jota pitkin kulkevat autot jälleen yhdisti ne toisiinsa.

Niinpä auto loi kaupungit, omakotitalot, teollisuusalueet, työmatkat ja mökkikulttuurin. Nyt suuri kysymys on mitä edessämme oleva uusi kulkuväline, autoton auto tuo mukanaan? Historioitsija Teemu Keskisarja debytoi kolumnistinamme. Hänen aiheenaan on ääriliikkeet ja verkko. Suomen ääriliikkeitä pitää vuonna kurissa äärimmäinen liikkumattomuus, yhteinen kansalaisuskontomme. Suvakit, natsit, kansallismieliset ja kansallismielettömät, kaikenväriset tolkun ihmiset ja tolkuttomat, piipertäjät ja ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat rähmällään samassa temppelissä.

Pyhitetty internet ja somen iankaikkinen keinoelämä. Niiden rukouskutsuun vastaamme kerran tunnissa, luojan kiitos. Toki sen epäpyhiä kirjoituksia voi tulkita verisesti, mutta hedelmistään puu tunnetaan. Kantaväestöä se ei ole lietsonut poliittisiin murhiin. Somen höpöjuttuina pihisee ulos myrkky, joka sata vuotta sitten pullistui otsasuonissa ja lehdyköiden täydestä käyneessä propagandassa, kunnes räjähti terroriksi.

Esivanhemmat kiinnittivät kivääriin rotanhäntäpistimen. Meille selfie-keppi piisaa kättäpidemmäksi. Sen ansiota on aikamme epäpoliittinenkin turvallisuus. Suomalaisia sapettaa yhtä paljon kuin ennenkin, mielenterveysongelmista päätellen jopa enemmän. Silti henkirikollisuus on alempana kuin ikinä. Joren ja Kartsan perinteiset puukotukset vähenevät siksi, että ryyppyrinkejä ei enää pyöri rannoilla eikä kämpilläkään. Yrityshistoriikkia kyhätessäni kuulin isoilta pojilta tilaston "työajan" käytöstä.

Esimies kulkee käytävän päästä päähän, työpisteeltä toiselle. Jokainen kurkkauksen äkännyt alainen vaihtaa salamana näyttönsä ikkunaa.

Luultavasti netti-istunnot hairahtuvat yhtä lailla päälliköillä yksityisessä työhuoneessa, parhaan tietoturvan takana. Asiaton selailu on pikkuharmi. Edellinen sisällissota syttyi liian raskaan ja eriarvoisen raatamisen takia.

Sumentavatko minua sekä punavihreät että sinivalkoiset ja leijonakuvioilla töhrityt silmälasit? En lainkaan havaitse sadan vuoden takaisen murhenäytelmän ja pitkän kuivan kesän yhtäläisyyttä. Mikä ihmeen kahtiajako ja asenteiden koventuminen? Mutta sisällissota, luokkasota, veljessota, kansalaissota, vallankumous ja kapina tuskin rynkyttävät ovella.

Eivät nykysuomalaiset mistään syystä joukoittain niittaa lähimmäisiään. Kun ideologiat, poliitikot, sosiaaliryhmät ja kansanryhmät joutuvat suoraan lähikontaktiin, siis kasvokkain ja silmätysten, ne kiihottuvat toistensa kurkkuun. Syrjäytyneiltä yksilöiltä katkeaa valokaapelissa ainut linkki ihmisarvoon. Vailla älypuhelimiaan perheet ja työyhteisöt läkähtyvät fyysisestä pakkoläheisyydestä.

Siskot ja veikot muuttuvat vihollisiksi. Ero näppäilystä ja piipityksistä ylikuumentaa päänupit puolueissa, etujärjestöissä ja hyväveli-verkostoissa.

Ääriliikkeiden pääkallonpaikat siirtyvät bittiavaruudesta kaduille. Netitön tyhjiö täyttyy väkivallalla. Vanhusten nettikatkos ei kansakuntaa vaaranna. Sota on nuorten miesten hommaa, ehkä ärhäköityneiden naistenkin. Nuoriso on kärkkäintä pyssysille silloin, kun raha, työ ja mielekäs vapaa-aika ehtyvät.

Poikkitieteellisen sotahistorian mukaan riskiryhmää riivaa h-hetkillä myös sukupuolinen turhautuminen. Tämä olotila ei taatusti ole hautautunut menneisyyteen.

Hakukoneiden data todistaa, että radikalismia tuhat kertaa kiihottavampaa on onanismi. Leipäjonojen maksullistaminen ei nostata massoja barrikadeille, mutta kurjalisto, keskiluokka ja eliitti repivät tarvittaessa väkisin digitaaliset sirkushuvinsa. Netti vastaa jokasuuntaisten mielialahäiriöiden lääkitystä. Mikään homeopatia tai vaihtoehtohoito ei sitä korvaa. Vapise, hyvinvointi- ja oikeusvaltion lintukoto! Törkypalstojen, somen ja pelimaailmojen minimiresurssit on taattava kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa kriiseissä.

Turhautumisuhkista yksi on kuolettavin. Aikuisviihdesivustojen kiinni hirttäminen tai hidastuminenkin läikyttää kärsimysten maljan yli kukkuroiden. Onanistikaartien liikekannallepano sytyttää seuraavan sisällissodan. Toivottavasti pornonsiirtoon on olemassa analoginen tai paperipainatteinen varajärjestelmä. Se on huoltovarmuutemme kohtalonkysymys.

Työttömyysturvalakia muutettiin tämän vuoden alusta aika merkittävästi. Uudistuksen mukaan työttömän tulee kolmen kuukauden seurantajakson aikana tehdä töitä 18 tuntia tai ainakin osallistua työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin viitenä päivänä. Tämä on se paljon puhuttu aktiivimalli. Uudistuksella pyrittiin tietysti lisäämään työttömien työllistymistä tai aktivoitumista. Malliin liittyi myös niin sanottu keppipuoli. Jos työtön ei noita aktiivisuusvaatimuksia täytä, työttömyysturvaetuutta leikataan vajaalla viidellä prosentilla.

Peruspäivärahassa eli työmarkkinatuessa tämä merkitsee noin 25 euron vähennystä kuukaudessa. Ensimmäisestä kolmen kuukauden seurantajaksosta on nyt saatu tietoja.

Kelan tilastojen mukaan huhtikuussa alennettiin runsaan 80 henkilön päivärahaa, kun nuo aktiivisuusehdot eivät täyttyneet. Käytännössä etuuksiaan menettäneiden luku oli pienempi, noin 50 Tämä johtuu siitä, että osa etuusleikkauksen kohteeksi joutuneista sai leikkausta vastaavan korvauksen toimeentulotuesta. Tietoa siitä, kuinka paljon aktiivimalli on auttanut työttömiä työpaikan saannissa, ei tietääkseni ainakaan vielä ole olemassa.

Siitä huolimatta hallitus valmistelee jo ns. Uudesta mallista on julkisuuteen tihkunut jonkin verran tietoja. Mallissa työtön velvoitettaisiin hakemaan työpaikkaa vähintään neljä kertaa kuukaudessa. Jos näin ei tee, seuraa ensin varoitus. Jos rike toistuu, leikataan päivärahaa. Keskustelu aktiivisuusmallista on jäänyt sote-hulinan alle. Mutta ainakin demarit ovat kertoneet, että jos pääsevät ensi keväänä valtaan, malli kuopataan saman tien. Tämmöinen vanha mies saa muistella menneitä, tällä kertaa yli kolmen vuosikymmenen takaisia asioita.

Silloin valettiin nykyisen työttömyysturvajärjestelmämme peruspilarit. Silloisessa isossa remontissa ansiosidonnaisen päivärahakauden enimmäispituudeksi määriteltiin päivää. Päivärahaa alennettiin sadan työttömyyspäivän jälkeen 20 prosentilla.

Melkoinen pudotus verrattuna nykyisen aktiivimallin pikku nirhaisuun, eikä tuosta pudotuksesta tuolloin edes kummemmin keskusteltu.

Lain toimivuutta tutkittiin aika paljon. Kävi ilmi, että työttömät löysivät tuon sadan päivän jälkeisen päivärahaleikkauksen jälkeen töitä yllättävänkin hyvin. Mutta Suomi oli menossa kohti loputonta vaurautta, tai ainakin niin kuviteltiin. Niissä auvoisissa tunnelmissa tuota päivärahaleikkausta ensin pienennettiin ja sitten se poistettiin kokonaan.

Näin loppui se aktiivimalli. Demareille muuten tiedoksi, että kun laki tuli voimaan, maan hallitusta johti muuan Kalevi Sorsa, sosiaalidemokraatti. Lain valmistelutti ministerinä Vappu Taipale, demari. Ja sen vahvistanut presidentti Mauno Koivisto oli demaritaustainen hänkin. Tuoko uusi hallitus ensi vuonna uusia malleja, jää nähtäväksi. Jotain pitää varmasti tehdä. Työttömyysasteemme on paljon korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, ja vastaavasti työllisyysasteemme on sietämättömän matala.

Samaan aikaan kolmasosa yrityksistä kertoo, että työvoimapula haittaa niiden toimintaa tai ainakin on kasvun este. Jos tämmöinen meno jatkuu, siitä ei hyvää seuraa. Luulen ja ainakin toivon, että tämä tulee olemaan ensi talven vaalikeskustelujen yksi keskeinen aihe, tietysti soten ohella. Sote-valmistelu onkin ollut melkoista suotamista ja huopaamista, valinnanvapauden osalta lähinnä huopaamista. Etsimättä tulee mieleen pääministeri Juha Sipilän kuuluisa lausahdus parin vuoden takaa.

Äyskäröintiä onkin sote-veneessä riittänyt! Meidän tavallisten kuolevaisten on syytä katsoa, että veneen tappi on paikallaan, kun lähdemme juhannussoutelulle. Muuten voi käydä huonostikin. Paula Takio kertoo miten erilainen käsitys eri kulttuureista tulevilla on taivaaseen pääsystä. Hänen oppilaansa käsitti sen chillaamiseksi kun meillä Suomessa se on kuolemista.

Kultaranta-keskustelut ovat eräänlainen näytelmä, jossa tasavallan presidentti ohjaa sekä eliitin että kansan tiettyjen asioiden ääreen ja tekemään havaintoja.

Näin luodaan yhteistä tilannekuvaa, joka on demokratiassa äärettömän olennainen asia. Tänä vuonna Kultaranta-keskustelujen havainnot liittyvät siihen, että Suomen kaltaiselle pienelle maalle ovat käynnissä hankalat ajat, jotka todennäköisesti ovat menossa vielä hankalammiksi. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys eli se, että kaikki pelaavat samaa peliä suhteellisen samoilla säännöillä, on vaikeuksissa. Tätä havaintoa oli perustelemassa vankka ja arvovaltainen joukko meiltä ja muualta.

Presidentti Trump nousi keskusteluissa alinomaa esille, eikä todellakaan myönteisessä mielessä. Komissaari Jyrki Katainen tiivisti karun tilanteen, että ensimmäistä kertaa sekä Venäjän että Yhdysvaltain presidentti jakavat sen käsityksen, että mitä hajanaisempi Eurooppa, sen parempi. Riveiltä ja rivien välissä oli luettavissa se, miten elintärkeä unioni Suomelle juuri nyt, ja näkyvissä olevassa tulevaisuudessa, on.

Suomessa määritellään olevan https: Ensimmäinen edustaa perinteistä myöntyväisyysajattelua, jossa tärkein lähtökohta on Venäjän näkemys omasta turvallisuudestaan.

Euroatlanttinen linja kiteytyy Suomen olemassaoloon ja toimimiseen osana länttä. Globalistinen koulukunta on se idealistisin, joka haluaa parantaa maailmaa. Sitä erottaa kahdesta ensimmäisestä myös voimapolitiikan hyljeksintä. Tämän vuoden Kultarannassa näistä kolmesta oli paikalla oikeastaan vain euroatlanttinen ja globalistinen koulukunta.

Nähdyn ja kuullun perusteella kansakunta rakentaa turvallisuuttaan osana länttä ja yhä vahvemmin globaaleja kysymyksiä mukaan ottaen. Pienvaltiorealismilla onkin varsin vähän sanottavaa Euroopan unioniin kuuluvalle maalle, joka voi menestyä vain vahvasti keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Afrikka oli Kultarannassa taajaan esillä, samoin tietysti ilmastonmuutos.

Toimittaja Annamari Sipilä keräsi väliaplodit painottamalla vahvasti, miten tyttöjen ja naisten koulutukseen ja seksuaaliterveyteen panostamalla ratkaistaan samalla monta muutakin ongelmaa. Selväksi kävi myös, että maahanmuutto ja siihen liittyvät ulottuvuudet ovat asiakokonaisuus, johon on löydyttävä ratkaisuja. Iltapäivän keskustelu taloudesta ja ympäristöstä oli puhtaasti globalistisen koulukunnan ulkopolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen vastainen työ on kuitenkin vasta käynnistymässä ja asenteet pikkuhiljaa muuttumassa.

Ainakin jos vertaa sitä mitä kaikkea tarvitsisi tehdä. Tilanne kun on sellainen, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä pihvi on suurempi uhka turvallisuudellemme kuin joku Putinin trolli. Turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat usein ehdottomia, nopeita ja kantavat dramaattisesti mukanaan tuhon ja kuoleman mahdollisuutta.

Sen sijaan vastaukset näihin kysymyksiin ovat. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys sisältää valtavan määrän valtavan monimutkaisia neuvotteluja, sopimuksia ja byrokratiaa. Niiden rakentaminen ja ylläpitäminen on hidasta ja ennen kaikkea vaatii taakseen poliittista tahtoa. Keskustelut Kultarannassa ovat osaltaan luomassa tätä tahtoa. Veikkailisin, että näitä Kultarannassa pohdittuja asioita kirjataan myös noin vuoden päästä vahvistettavaan uuteen hallitusohjelmaan.

Teknologiaan erikoistunut kasvuyrityssijoittaja ja -yrittäjä Inka Mero keroo, miten nykyaikaisten pomojen pitää suhtautua x-sukupolveen työntekijöinä. Yritykset ovat suuren muutoksen edessä. On muutettava toimintakulttuuria ja määriteltävä tarkoitus kokonaan uudelleen. Se alkaa parhaiten niin, että pomot katsovat ensimmäiseksi peiliin. Miksi naisten kosmetiikkayritys pyrkii toimimaan ja näkymään naisten itsetunnon parantamisen missiolla? Tai miksi kemianteollisuuden yhtiö puhuu puhtaasta vedestä ja kaikkien oikeudesta siihen?

Urheiluyhtiö lanseeraa markkinoille meressä kelluvasta jätteestä tuotetut kengät. Internetfirma taas julkaisee manifestin työntekijöilleen kannustaen heitä kieltäytymään kaikenlaisesta tytöttelystä ja pojittelusta. Eräs yritysjohtaja kertoo antaneensa päätäntävallan yhtiössään työntekijöiden muodostamille itsenäisille tiimeille. Toisessa yhtiössä taas harrastetaan pilatesta yhdessä joka päivä, koska fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat yhdessä valittuja prioriteetteja.

Mitä oikein on tapahtumassa? Toiset yritykset puhuvat ja toiset yritykset oikeasti tekevät yhä enemmän merkityksellisiä ja arvokkaita asioita, uudella tavalla. Myös työntekijät ovat yhtiön edustajia, asiakkaita tai ainakin potentiaalisia asiakkaita.

Kulttisanonnaksi on tullut "culture eats strategy for breakfast"? Suora käännös englannista suomeksi on: Vasta viime vuosina yritykset ovatkin heränneet todellisuuteen, että myös työntekijät ovat yhtiön edustajia, asiakkaita tai ainakin potentiaalisia asiakkaita.

Arvojen ja maailmankuvien kohdatessa voi henkilöstö olla huomattavasti motivoituneempaa ja tuloksekkaampaa kuin kilpailijoilla. Vielä ja 90 luvuilla yritysten johtamismallit olivat strategia- ja analyysikeskeisiä, hierarkkisia ja ylhäältä johdettuja. Tieto oli rajattua, ihmiset toimivat tarkoissa rooleissa ja työntekijöiden odotettiin sopeutuvan yrityksen toimintatapoihin mukisematta. Sitten tulivat internet, digitalisaatio, sosiaalinen media ja uusi sukupolvi. Milleniaalit jälkeen syntyneet ovat jo nyt vahvasti työelämässä ja uusi z-sukupolvi -luvulla syntyneet rynnii parhaillaan työelämään.

Vuonna nämä ryhmät muodostavat joyli kolme neljäsosaa globaalista työvoimasta. Uusi sukupolvi toimii tutkitusti kuluttajina eri tavoin ja arvostaa työntekijöinä selkeästi eri asioita kuin me vanhemmat sukupolvet. Vaikka internetin keksimisen voi vielä kirkkaasti laittaa x- sukupolven piikkiin, voimme kiittää uutta sukupolvea kierrätyksen, ympäristön, digitaalisten mobiilipalveluiden sekä avoimen osallistavan kommunikaation ja yrityskulttuurin nousemisesta yritysten kilpailutekijöiksi.

Mistä sitten yrityskulttuuri muodostuu ja miten sitä muutetaan? Olen joutunut ja saanut pohtia asiaa niin pienten kasvuyritysten kuin suurten globaalien yhtiöiden kanssa. Tärkeimmiksi keskusteluissa nousevat arvot ja tarkoitus. Työntekijöinä he odottavat yrityksiltä vahvaa "tarkoituksen" eli yhtiön olemassaolon ja yhteiskunnallisen roolin määrittelyä ja sen mukaan toimimista. Arvot kiteyttävät käynnissä olevan murroksen.

Uuden sukupolven kasvuyrittäjät keskittyvät globaalien, ihmiskuntaa koskettavien ongelmien ratkomiseen, koska kokevat sen tärkeäksi. Työntekijöinä he samoin odottavat yrityksiltä vahvaa "tarkoituksen" eli yhtiön olemassaolon ja yhteiskunnallisen roolin määrittelyä ja sen mukaan toimimista. Yhtiön arvojen ja tarkoituksen tuleekin olla riittävän lähellä sen työntekijöiden omia arvoja ja tarkoitusta.

Kun yhtiö julistaa tarkoituksekseen ihmiskunnan elämän jatkumisen mahdollistamisen maapallon ulkopuolella tai naisten jokapäiväisen turvallisuuden, koskettaa sanoma tunnetasolla eri tavalla kuin lattea kasvua tai globaalia johtajuutta hehkuttava viesti.

Uuden tarkoituksen mukaan tulee myös myös toimia. Kulttuurin muuttaminen on ennen kaikkea tekoja, ei ainoastaan sanoja ja lähtee usein uuden tarkoituksen löytämisestä määrittelystä, yhdessä työntekijöiden kanssa. Tarvitaan myös investointeja, uusia osaajia, organisaatiomuutoksia, digitalisaatiokokeiluja, analytiikaa ja uusia työkaluja. Parhaimmillaan tulokset kääntyvät kuitenkin myös omistajien hyödyksi.

Globaalissa tutkimuksessa selkeästi vahvan tarkoituksensa mukaan toimivienyhtiöiden todettiin luovan yli kaksinkertaisesti arvoa osakkeenomistajilleen verrokkeihinsa nähden.

Ainoastaan raha ja rationaaliset syyt eivät motivoi. Muutos alkaakin parhaiten peiliin katsomalla ja ihmisiä osallistamalla. Vastuu ja vapaus kulkevat käsi kädessä. Ainoastaan raha ja rationaaliset syyt eivät motivoi tai perinteiset perustelut eivät uutta sukupolvea motivoi, vaan tutkimuksissa nousevat kärkeen itsenäisyys, säännöllinen palaute, työpaikan ilmapiiri, yhdessä tekeminen ja kehittymismahdollisuudet.

Arvot, tarkoitus ja kulttuuri. Voi varmasti todeta näiden olevan tärkeitä asioita myös meille vanhempien sukupolvien edustajille.

Perinteisille pomoille voi edessä olla kuitenkin kova pähkinä purtavaksi. Kulttuurin muutos on matka, joka ei pääty koskaan. Moni mies on parisuhteessa kuin oveen unohdettu joulukranssi: Miten mies voisi puhua tunteistaaan, jos hänellä ei ole niille edes sanoja? Juhannus lähestyy ja nyt se pistää silmään: Jotenkin silmä on siihen tottunut, mutta ei siitä paljon iloa ole ollut enää pitkään aikaan.

Pölyinen ja nuhruinenkin se alkaa olla. Samanlainen tottuminen ja väsähtäminen näkyy myös monissa parisuhteissa. Alkuhuumassa ja rakastuneena puhetta piisaa.

Itsestä kertominen, toiseen tutustuminen ja yhteisistä tulevaisuudenhaaveista unelmoiminen hitsaavat pareja yhteen. Ympäristösoturit ovat teollisuuden mielestä rikollisia, eivät harmittomia idealisteja. Voidaanko Bushin aikaista hallintoa syyttää sotarikoksista?

Erikoisjoukkojen kypäräkamerat välittivät iskun reaaliajassa Valkoiseen taloon. Syksyn ensimmäisissä jaksoissa nähdään muun muassa Jarkko Mäkimaan palaavan Suomeen. Tavallinen kesäpäivä Norjasssa muuttui tragediaksi: Romaani Valkoinen tiikeri kertoo rutiköyhän riksakuskin pojasta, joka rikoksen kautta etenee monimiljonääriksi.

Miten lukee kirjaa suomalainen mies, joka on tienannut miljoonansa rehellisellä korttipelillä? Amerikkalaiset uskovat, että Afganistanin kapinalliset taltutetaan kovaa peliä pelaamalla. Italian pääministeri Sivio Berlusconiin liitetyt seksiskandaalit ja korruptiosyytteet ovat heikentäneet hänen mainettaan. Kansan kapina alkoi seudulta, jossa poliisi on vahvimmillaan, ja jossa sillä on tunnetusti kovat otteet.

Rakennusliiton aluepäällikkö Jouni Ruotsalainen toivoo, että yritykset eivät katsoisi halpaa hintaa. Teko käynnisti arabimaailman mielenosoitukset, joiden taustalla ovat nuorisotyöttömyys, köyhyys, viranomaisten mielivalta ja korruptio. Kuninkaalliset häät ovat aina hullaannuttaneet Britannian. Mitä kulisseissa on tapahtunut? Korruptio ja viranomaisten mielivalta saattaa kohdata ulkomaista tai venäläistä yrittäjää. Jäte voisi aiheuttaa kohtalokkaan ympäristökatastrofin tai kiinnostaa terroristeja.

Palomies Mikko Karvosta voi hyvällä syyllä pitää kaikkien palomiesten sankarina. Sammutustehtävissä pahoin palanut Karvonen kuntoutti itsensä ja palasi töihin. Jätteidenkerääjät eivät pääse osallisiksi kaatopaikasta tuotettavan metaanikaasun voitoista. Hän halusi, että lasten elämä jatkuu tuttuja ratoja ja pahemmitta riidoitta erokriisin jälkeen. Etä-isä on nyky-Suomessa arkinen asia. Etä-äidin ratkaisu herättää arvostelua — jopa lähipiirissä.

Yhtiö otti suuria riskejä löytääkseen öljyä. Seurauksena oli onnettomuuksia, öljyvuotoja ja turvallisuusrikkomuksia. Mikä hidastaa sähköistä reseptiä, kummastelee apteekkari Mervi Inkinen. Apteekkari Mervi Inkinen ihmettelee, miksi sähköisen reseptin kehittämisestä on tehty niin vaikeaa. Pohjois-Korean edesmennyt diktaattori Kim Jong-il eli yltäkylläisyydessä kansan nähdessä nälkää. Vastarintaliike auttoi dokumentaristi Paul Moreiraa kuvaamaan salaa vankilavaltion sydämessä.

Ulkolinja esittää tuoreen ruotsalaisen dokumentin maailman maineeseen nousseesta verkkosivustosta ja sen perustajista. Yhdysvaltain merivoimien sotilaat joutuivat vastaamaan sodan kovimpiin haasteisiin. Stephen Spielbergin ja Tom Hanksin suursarja K15 kertoo nuorista amerikkalaissotilaista. Kekkosen ja Hrushtshovin tapaamiset olivat kosteita ja kestivät päiväkausia. Hrushtshovilla sekä Kekkosella oli vahvoja vastustajia huipulle vievällä tiellä. Ben Applebeck, entinen General Motorsin asentaja, ei saa töitä edes pikaruokaravintoloista.

Barack Obaman valinta Yhdysvaltain presidentiksi piti olla merkkipaalu tiellä tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Oikeisto on purrut Obaman ojentamaa kättä. Työttömyys on pysynyt korkeana elvytysyrityksistä huolimatta. Järvenpääläinen Suomen Tiilityö työllisti noin 80 henkilöä. Marjukka Havumäki ja Matti Rönkä välittävät linnan tunnelmia.

Yle välittää perinteiseen tapaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton. Siru on myös äiti. Hänen ensimmäinen lapsensa huostaan otettiin, kun äiti valitsi lapsen sijaan huumausaineet. Rovaniemeläinen Kaisu lähti satojen suomalaisnaisten tavoin saksalaisten sotilaiden mukana kohti Saksaa Lapin sodan puhjettua Vasta nyt naiset pystyvät puhumaan kielletystä rakkaudestaan, matkasta ja katkerasta kotiinpaluustaan.

Itsetuhoiset ajatukset seurasivat poikaa läpi vuosien. Välillä lääkitystä vähennettiin, välillä lisättiin. Kurjin paikka, jossa tyttö on yönsä viettänyt oli pusikossa. Aluksen kapteeni kertoo, että jäänmurtotaidot pääsevät ruostumaan Välimerellä ja Meksikonlahdella seilatessa.

Salaiset tilastot osoittavat, että miehitysaikana kuolonuhrista peräti 69 on siviiliä. Hannu Lauerma isännöi uutta kuusiosaista sarjaa Pimeän puolella. Pimeän puolella -sarja sukeltaa manipuloijien maailmaan. Timo-Erkki Heinon dokumentissa vertaillaan työntekijän ja toimitusjohtajien tuloja. Ykkösdokumentti kertoo, miten työntekijän ja toimitusjohtajien tulot ovat muuttuneet viidessä suomalaisessa pörssiyhtiössä.

Uudessa Katkolle-sarjassa yhdeksän suomalaista lähtee katkaisemaan juomiskierrettään tilanteessa, jossa vaihtoehtoja ei enää juuri ole. On varsin pysäyttävää havaita, että osaamme pleikkareiden käyttöohjeet, mutta oman itsemme manuaalista ei meillä ole juurikaan havaintoa.

Fyysisiä ominaisuuksiamme, fyysistä lahjakkuutta ja kuntoa on vielä kohtuullisen helppo mitata, mutta entä korvanväli? Finnautti-sarja testaa viittä miehistön jäsentä, heidän erilaisia toimintatapojaan, suoriutumistaan, sietämistä. Muslimielämää-reality on herättänyt keskustelua, jota hallitsevat äärinäkemykset.

Uskonnollisiin ja maanilmankatsomuksellisiin aiheisiin tuntuu kanavoituvan melkoinen määrä vihaa ja turhautuneisuutta. Aiheita käsitellään melko vähän. Pelätään, että joku loukkaantuu tai että, yleisö katoaa.

Ei ole keskusteluperinnettä, jossa erimielisyys sallittaisiin tai toisenlaiseen näkemykseen suhtauduttaisiin uteliaasti.

Puoli seitsemän — kavereiden kesken Ps. Juhlalähetys on torstaina Se ei kuitenkaan ole ainoa juhlamme syyskaudella, sillä meillä on ilo viettää katsojiemme kanssa myös jouluaattoiltaa.

Itse asiassa jokainen työpäivä on tiimillemme kuin pientä juhlaa. Puoli seitsemää tekee poikkeuksellisen innostunut, osaavaa ja hyväntuulisuutta pursuava joukko. Kun tälle lähetyskaudelle saimme neljännen viikoittaisen lähetyksen, tiimimme kasvoi.

Uudet tulokkaat ovat lunastaneet paikkansa hienosti ja hyvä yhteishenki on vain vahvistunut entisestään. Juho-Pekka Rantala Tuottaja Puoli seitsemän.

Kotikatu on sarja, jota mielellään vihataan ja johon purkautuu paljon negatiivisia tunteita, myös sarjan omilla nettisivuilla. Ennen kuin olin edes saanut työhuoneeseeni huonekalut, eräs kollega astui sisään ja esittäytyi.

Muutaman hetken päästä sain kuulla, että hänen mielestä Kotikatu on pelkkää paskaa ja että hän ei omaa lahjakkuuttaan siihen halua haaskata.

Kotikadussa on mielestäni paljon potentiaalia. Kotikatua tuotetaan valtava määrä — nykyään draamatuntia vuodessa. Määrä ei välttämättä ole laadun vastakohta. Marina Meinander vastaava tuottaja Kotikatu. Työkaveri osti ulkomailta sandaalit. Ostohetkellä ne näyttivät huikean kauniilta, todellisen edelläkulkijan jalkineilta. Kunnes nainen palasi kotimaahan ja huomasi, että sandaalit, joiden varressa kiemurteli käärme eivät sittenkään tekisi hänestä trendsetteriä vaan kummajaisen.

Maailmalla menestystä niittänyt formaatti ei välttämättä menesty meillä Suomessa. Kulttuureissa on eroja, katselutottumuksissa on eroja ja siinä mitä televisiolta odotetaan on paljonkin eroja. Riitta Pihlajamäki kanavapäällikkö TV1. Kesähelteellä tulee miettineeksi, kannattaako ihmisille nyt väkisin tarjota asiallista, vakavaa tai jopa synkkää ajankohtaisohjelmaa? Eihän nyt kukaan jaksa heinäkuussa keskittyä samaan yhteiskunnalliseen valistukseen, jota ohjelmisto tarjoaa kolme neljäsosaa vuodesta.

Kuukauden kokemus A-studion kesätuottajana on opettanut, että moiset mietteet ovat harhaisia. Väitänkin, että suuri osa Suomen kansasta ei halua panna aivojaan mihinkään narikkaan, vaikka ulkona olisi 30 astetta lämmintä. Matti Virtanen Kesätuottaja A-studio. Viikonloppuviljelijän ja -puutarhurin aika ei käy pitkäksi, kun hän pelastaa taimia tai kukkapenkkejä vieraista tunkeilijoista. Puutarhaunelmien nettisivuilla oli juttu, jossa puutarhuri hoiti vadelmapensaitaan.

Pitkään jatkuvat jalkapallokisat saattavat synnyttää vaikutelman, että televisiosta ei tule muuta kuin urheilua. Vaikka emme palautetta ääneen sanokaan, tarkoitamme lausumatta jääneillä sanoilla yleensä kiitosta ja kehua. Monilla on vankka mielipide ja käsitys siitä, mikä on hyvää ja huonoa. Mikä on asiallista ja mikä ei. Se myös kerrotaan ja hyvä niin. Jouduin aika usein esiintymään myös hevosena, sillä serkkutyttö oli innostunut ratsastamisesta.

Prinsessojen maailma tuntui etäiseltä, mieluummin pelasimme joukolla pesäpalloa tai ideoimme kylää kiertävän sirkuksen. TV1 on vuosikymmenet ollut valtakunnan kuninkaallisin tv-kanava. Haluan pitää perinteestä kiinni. Helteistä ja muista kesän houkutuksista huolimatta väitän, että kesällä televisio on kiinnostava matkakumppani ja hyvä väittelykaveri.

Kesällä uusilla ohjelmilla on tuhannen taalan paikka kehittää kansallista agendaa ja nostattaa kiintoisaa kuplintaa. Hektisten puoluekokousten jälkeen kotimaan politiikka vetäytyy kesälaitumille ja uutisrintamalla on hiljaista. Hyvä keskusteluohjelma tai puhutteleva sarja voi olla se älyllinen piristysruiske, joka herättää laiturinnokassa loikoilevan lomalaisen.

Kesällä tulee myös uusintoja, koska katsojat niitä meiltä tiheästi pyytävät. Molempiin johtaa oma tie. Naapurit ovat riitautuneet eikä yhteisestä tienpidosta ole tullut mitään. Tämä juttu ei päätynyt lakitupaan, mutta moni päätyy.

Kun asiat alkavat hiertää, riitelylle on vaihtoehto. Venäjä on maa, joka ei jätä ketään kylmäksi. Se joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Toimittajalle Venäjä on kuin valtava aarrearkku, jonka avaaminen on joskus konstikasta. Tietojen etsiminen saatikka tarkistaminen vaatii ponnisteluja.

Puhelimitse tietoja vahvistetaan harvoin. Haastateltavien luokse pääseminen on usein työlästä, mutta paikanpäällä ihmisten vieraanvaraisuus ällistyttää.

Hän kertoi olevansa draaman suurkuluttaja ja rakastavansa pohjoismaista draamaa, BBC- ja HBO-draamaa sekä eurooppalaista elokuvaa. Tv-draama ei kehity ilman yleisöä. Julkista keskustelua ei synny ellei draama itse uudistu, tule keskustelun veroiseksi. Uusi tv-draama ei nojaa taaksepäin eikä perustele olemassaoloaan virallisella jargonilla. Se kommunikoi katsojiensa kanssa. Se hakee kerronnan esikuvat sieltä, missä draama toimii. Mitä tiedän kehitysvammaisten elämästä?

Voinko nauraa heidän kommelluksilleen? Kysymys on siitä, onko meillä kaikilla oikeus omaan elämään niissä puitteissa ja rajoissa, kun se on mahdollista. Haluamme lisätä tietoa vammaisten elämästä ja arjesta ja kaataa muureja, jos niitä vielä on.

Katsojat ovat tottuneet vaatimaan suuret hetkensä suorana, oli kyse sitten urheilusta, laulukilpailuista tai talvisodan seminaarista.

Selvää on, että poliisien tiedotustilaisuudet, politiikan merkkihetket, häät ja hautajaiset lähetetään nykyään suorana. Osa kiittää, osa raivostuu. Ylimääräisten suorien alle jää aina ohjelmistoa, jota joku kiihkeästi odotti.

TV1 on aina valmis tekemään ohjelmistoonsa muutoksia jos uutiset Suomessa tai maailmalla sitä edellyttävät. Harva asiaohjelma on kestänyt ruudussa niin kauan. Ohjelma kerää edelleen katsojia suurin joukoin. Monet ohjelmaan arvioitavaksi tuodut tavarat ovat paitsi osa suvun tarinaa, ne myös edustavat kosketusta aikaisempiin sukupolviin.

Vuosia sitten kun Arto Nyberg -nimistä ohjelmaa suunniteltiin, ajateltiin, että 45 minuutin ohjelmassa kolme vierasta on hyvä määrä. Heidän kanssaan ehtii kolmessa vartissa ajankohtaisten asioiden lisäksi puhua muutakin. Suurin haaste vieraiden saamisessa on aika, tai paremminkin sen puute. Ihmiset ovat nykyisin kovin kiireisiä. Katsojat ovat ottaneet omakseen vahvasti tyylitellyn kulttuuriohjelma, joka yhdistelee komiikkaa ja asiaa.

Kevyttä hikkaa osassa katsojista ja kulttuuripiirejä aiheutti alkuun ohjelman tapa särkeä korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin välisiä raja-aitoja. Taiteellinen taso ei perinteisessä kulttuuriohjelman katsannossa ratkaise valintoja, vaan oma näkökulma ja idea.

Mitä tapahtuu, kun ihminen rakastuu ulkomaalaiseen ja kokonaan toiseen kulttuuriin kuuluvaan henkilöön? Entä kun he menevät naimisiin, mitä ajattelevat parin vanhemmat ja miten uusi vävy tai miniä otetaan vastaan?

Maahanmuuttoon liittyy juuri nyt valtavasti intohimoja. Suomalainen yhteiskunta opettelee elämään monikulttuurisuuden kanssa eikä helppoa ole ollut. Virallinen näkemys on ollut poliittisesti korrekti, mutta niin korrekti, ettei merkittävä osa kansalaisista ole ottanut sitä omakseen. Yhtä tärkeää kuin vaikeista asioista puhuminen on myös myönteisten asioiden esille tuominen. Esikuvana on ruotsalainen Veteran-TV, jonka tyyli on reipas ja huumoripitoinen.

Me haluamme pitää katsojan ajan tasalla ja haastaa ajattelemaan itsenäisesti. Anoreksiasta kertonut dokumentti ja MOTin juttu maahanmuuton hinnasta ovat saaneet katsojat liikkeelle. Te katsojat olette löytäneet kanavan omat nettisivut ja olette innostuneet käymään sivustolla keskustelua teille tärkeistä aiheista.

Journalismin perusoletus on tarkastella asioita kriittisesti ja ennakkoluulottomasti. On uskallettava ja on oltava tilaa kysyä ja esittää vastaväitteitä. Kysyit tiesinkö, että anoreksia on tuollaista. En, enkä tiennyt olevani niin kapealla näkemyksellä. Näin ystäväni kommentoi nähtyään ennakkoon dokumenttini Pakomatka anoreksiasta. Dokumentin aihetta valitessani jouduin kysymään itseltänikin: Seurasimme vuoden päähenkilöni elämää eikä yhteinen matkamme ollut varma, helppo tai mutkaton.

Marjan kuulumiset voitte lukea kirjeestä, jonka hän vastikään kirjoitti. Ajankohtais- ja asiaohjelmilla on vankka katsojakunta, jota meidän journalistien on kiitettävä päivittäisestä leivästämme. Tällaisen palkinnon on melkein pakko osua kohdalle aika ajoin. Muuten pitäisi katsoa peiliin ja kysyä mitä ihmettä teemme väärin? Yksi tärkeä yrityksen ja erehdyksen kautta opittu asia on, että tutkimustyön ja kuvausten aikana koettuja vaikeuksia ei kannata vaikertaa ohjelmassa.

Juomista pidetään positiivisena kapinointina. Alkoholi on meille suomalaisille suurempi ongelma kuin suostumme itsellemme myöntämään. TV1 on rakentanut kevään ohjelmistosta kokonaisuuden, jossa on paljon tuttua, mutta myös uutta ja yllättävää. Me uskomme siihen, että kanavalla on katsojalle merkitystä.

Kokonainen tv-kanava on aina enemmän kuin ohjelmistoon sijoitellut yksittäiset ohjelmat. Vuonna TV1 haluaa nostaa puheenaiheeksi kaksi merkittävää asiaa: Riitta Pihlajamäki Kanavapäällikkö TV1. Olin kouluikäisenä kiltti tyttö. Kun noudatti sääntöjä, tunsi olevansa jotenkin turvassa. Suomalaisen maalaislapsuuden eläneenä opin pyhä- ja rippikoulussa moraalisäännöt, jotka lähtevät Mooseksen laintauluista. Tarvitsisimmeko uusia henkisiä tienviittoja, joita noudattamalla eläisimme parempaa elämää ja saisimme siinä sivussa mielenrauhaa?

Ohjelmasarja Kylä ilman naisia päättyi naisten kotiinpaluuseen kylpylästä. Pääasiassa ohjelma on nähty tasa-arvo-ohjelmana. Keskustelua on käyty siitä, pitääkö kotityöt jakaa miesten ja naisten kesken tai sitten on päivitelty miesten kömpelöä tapaa tehdä kotitöitä.

Ohjelmasarja on onnistunut, jos se herättää perheissä keskustelua arjen askareiden vaativuudesta tai määrästä. Toimelias tv-tietäjä Rouva Ruutu, joka Muistikuvaputkessa johdatteli katsojia televisiomuistojen maailmaan, vie nyt uudessa sarjassa katsojat keskelle kotimaisen populaarimusiikin historiaa.

Katsoin Rouva Ruudun suomalaisen kevyen musiikin historiaa, sen kolmatta osaa ja jouduin tunnemyrskyn kouriin. Varmaan pääsyy on se, että luku oli oman nuoruuteni vuosikymmen ja tuo kamala muoti vyöryi silmieni eteen kaikessa värikylläisyydessään. Kun meillä ei ole niitä kuninkaallisia, Linnan juhlat 6.

Aika ajoin tulee keskustelua siitä, että ohjelmaa pitäisi uudistaa ja muuttaa. Ollaan kuitenkin tekemisissä herkkien kansallisten arvojen ja asioitten kanssa. Niitä ei pidä mennä ihan kevyin perustein sorkkimaan. Tänä vuonna olemme viilaamassa ohjelmaa hieman uuteen tai ehkäpä vanhaan suuntaan takaisin.

Kohtaus scene on tarinankerronnan elementti. Yksikkö, jossa jotakin tapahtuu, siinä mielessä näyttämö. Yleensä se, mitä tapahtuu, on kohtaaminen. Kohtaus on uusi yle. Se on suunnattu draamasta syvällisemmin kiinnostuneelle yleisölle sekä erityisesti käsikirjoittajille. Sivuston kautta ohjataan käsikirjoitustarjoukset YLEn kaikille kanaville.

Kohtaus-sivustolla kerrotaan, mitä tarjotulle synopsikselle tapahtuu. Kohtaus pyrkii omalta osaltaan ylläpitämään ja kehittämään keskustelua draaman ympärillä ja nostamaan sen tasoa.

Riidan raastama on se. Itsekkäästi ihminen toimii toista syrjien. Säe virrestä vuodelta tuntuu yllättävän ajankohtaiselta — vai kuinka? Useilla meistä on vahva mielipide siitä, mikä on hyvä tai huono virsi, sovitus tai esitystyyli. Mielipiteitä laidasta laitaan kuten euroviisuista. Virsistä viisi —ohjelmasarja näyttää, mitä ajassa liikkuu ja kuuluu.

Ohjelma ei tarjoa uutta laulukirjaa tai oikeaa tulkintaa. Hannu Kamppila Tuottaja Virsistä viisi. Viikon mittaisen eron alussa vielä naureskellaan, sitten vähän uhotaan ja välillä kirotaan kun astianpesukone ei suostu toimimaan. Jälleennäkeminen eron jälkeen herkistää juroimmankin pohjalaisen. Ohjelma koskettaa, koska se kertoo suomalaisen maaseudun elämäntyylistä harvinaisen avoimella tavalla ja tallentaa palan katoavaa Suomea. Tiivis kyläyhteisö, jossa nuoret ja vanhat pitävät huolta toinen toisistaan katoaa pikku hiljaa.

Minä uskon, että suomalainen tv-draama ja elokuva ovat murroksessa. Niiden on pakko ratkaista yleisösuhteensa uudella tavalla. Missään maailmassa ei ole sellaista ohjelmapaikkaa kuin TV1: Kotikatsomo on eri sukupolvien huipputekijöiden kohtaamispaikka.

Katsojat törmäävät väistämättä ensiesitysten joukossa sellaisiin draamoihin, jotka eivät vastaa heidän makuaan. Tanskassa keskustelu draamasta on korkeatasoista. Yleisö on lähtenyt mukaan. Niin A-studio kuin Ajankohtainen kakkonen ovat kanaviensa kivijalkoja. Tekijät vaihtuvat, mutta ohjelmat säilyvät ohjelmistossa vuosi toisensa jälkeen. Ajankohtaisohjelmien perustehtävä, ympäröivän maailman jäsentäminen katsojille, ei ole muuttunut.

Kerrontatavat ja sisältöjen painotukset sen sijaan ovat.

PANOSEURAA NETISTÄ TALLINK EXPRESS HOTEL KOKEMUKSIA GAY